Artikkeleita Eheästä Opista


Eheän Opin Artikkeleita

Olga Ovchinnikova: Ihmisen Kolmiyhteisyys ja Henkinen Harjoitus

Hyvä lukija!

Hyvinkin on mahdollista, ettemme tunne toisiamme, emme ole koskaan tavanneet, emmekä ole kuulleet toisistamme. Olettaisin, että olemme kasvaneet eri kulttuureissa, luimme eri kirjoja, vietimme eri tavalla joulua, nauroimme eri vitseille. Suurella todennäköisyydellä meillä on eri koulutus, harrastukset, ulkonäkö, lahjakkuudet ja elämän kokemus. Onhan ihmeellistä, että kaikista näistä erilaisuuksista huolimatta, Sinulla ja minulla on paljon yhteistä. Paljon enemmän, kuin alussa voitaisiin olettaa.

Uskoisin, että Sinä, niin kuin minäkin, haluat olla terve, hyvinvoiva ja tasapainoinen.
Silloin, kun voimasi eivät ole korkeimmillaan, haluat päästä takaisin olotilaan, kun tunsit inspiraatiota ja toimintasi tuotti iloa ja syvää tyytyväisyyttä. Silloin, kun tunnet rakkautta haluat, ettei se katoa, vaan pysyy ja ravitsee Sinua ja läheisiäsi pitkään. Haluat tuntea sisäistä rauhaa ja syvästi kokea oman elämäsi hetkiä, hengittää vapaasti, toimia luovasti ja toteuttaa itseäsi parhaalla mahdollisella tavalla. Nämähän ovat meidän luonnolliset pyrkimykset ja tarpeet, jotka ovat ominaisia meille kaikille ihon väristä, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Ja nämä tarpeet ovat meillä samankaltaisia, koska olemme ihmisiä.

Keskeiseen elämämme kysymykseen "Keitä me ihmiset olemme?" eri traditioihin kuuluvat mystiset opit vastaavat yksinmielisesti: olemme ainutlaatuisia kolmiyhteisiä henkisiä olentoja. Kolmiyhteisiä koska meillä on henki, sielu ja keho tai toisin sanoin mieli, tunne-elämä ja fyysinen elimistö.

Henki on laajassa merkityksessä meidän syvimmät unelmamme, hienommat ideamme, se on meissä oleva valo, meidän sisin ja pyhin ydin. Tätä meidän sisintä olemustamme mystisissä opeissa kutsutaan eri nimillä: buddhalaisuudessa sitä sanotaan alkuperäiseksi mielen luonnoksi, myös rigpaksi tai Buddha-luonnoksi, sufilaisuudessa se on Baraka, muinaisegyptiläisillä Ba, kristillisillä mystikoilla Kristustietoisuus. Jokainen traditio on antanut nimen meidän alkuperäiselle täydellisyydelle, Aidolle Minälle, sisäiselle valollemme.

Meidän alkuperäinen luontomme on yhtenäinen sekä maailmankaikkeuden että toisten ihmisten kanssa, kuin pisara on yhtenäinen valtameren ja toisten valtameripisaroiden kanssa. Ja samalla tavalla, kuin pisarassa on kaikki valtameren ominaisuudet, kysymys on vain koosta, niin ihmisessäkin on tiiviissä muodossa koko maailmankaikkeus, joka ilmentyy tiettyjen ominaisuuksien kautta. Mystisissä opeissa niitä kutsutaan jumalallisiksi ominaisuuksiksi.

"Totuus, Henki ja Jumala ovat yhtä. Ilmetty totuus on puhdas ja tietoinen elämä", sanoo ensimmäinen Eheän Opin tunnusmerkki.

Maailmassa ei ole olemassa yhtään ihmistä, joka ei olisi yhteydessä maailmankaikkeuteen, mutta joillakuilla on kehittyneimpiä kykyjä kokea sitä yhteyttä syvemmin. Nämä kyvyt voidaan omasta tahdostamme kehittää käytännön harjoitusten avulla. Samalla tavalla, kuin musikaalisesti lahjakkaasta lapsesta tulee virtuoosi vain työn ja harjoittelun avulla, pelkkä halu tai passiivinen oleskelu eivät riitä, myös hyveemme herättäminen vaatii todellista työtä, joka vaivaa meitä, kuin kädet vaivaavat taikinaa. Kukaan ei voi lahjoittaa meille enemmän henkistä hyvinvointia ja syvää tyytyväisyyttä, koska nämä lahjakkuudet kuuluvat meille alunperin. Ne ovat kuin siemeniä mullassa odottamassa meidän huomiota ja hoitoa kasvaakseen ja ne kasvavatkin ihan varmasti, kun kehitämme itseämme henkisesti.

Kuitenkin on olemassa yksi outo paradoksi: vaikka tiedämme, että unelmamme hyvinvoinnista ja onnellisuudesta ovat toteutettavissa ja haluamme tulla tasapainoiseksi ja elää sopusoinnussa läheisten kanssa, tiedämme mistä tulisi aloittaa ja joskus jopa teemme muutaman varovaisen askeleen unelmiemme suuntaan.. pian pysähdymme ja unelmamme ja korkeimmat pyrkimyksemme jäävät toteuttamattomiksi. Muistutamme silloin janoon kuolevaa.. vesilähteen luona. Älköön tapahtukoon niin!

Maailmassa ei ole olemassa yhtään ihmistä, jolla ei olisi sisäistä valoa, mutta joillakuilla se on kuin kirkkaasti palava nuotio, kun taas toisilla se on kuin kytevät hiilet, koska kukaan ei ole laittanut kuivia puita nuotioon pitkään aikaan. Tänä päivänä moni jo tietää, että valo ja voima löytyvät sakraalisesta ytimestämme, mutta kaikki eivät vielä uskalla ”heittää nuotioon kuivia puita”. Olkaamme niiden joukossa, jotka uskaltavat!

Hengen lisäksi meillä on sielu, joka on laajassa merkityksessä meidän tunne-elämämme, energiamme. Vaikka me harvoin pohdimme perusteellisesti, mitä ihmisen energioilla ja voimilla tarkoitetaan, me ymmärrämme kuitenkin, että tässä tapauksessa ei tarkoiteta sellaisia luonnonvoimia, kuin esim. ydinvoima tai painovoima. Esimerkkinä sielun energioista mainitaan vaikkapa erilaiset halut ja intohimo, joista järkevän käsittelyn avulla voi tulla tärkeät voimavaramme. Hallitsemattomina ne kuitenkin valloittavat opettamattoman mielemme melko helposti ja väliaikaisesti tekevät meistä himoille alttiin persoonan, joka on kaukana tasapainosta kuin sopusoinnustakin. Moni meistä on kokenut intohimon valtavan voiman ja kokemuksestaan tietää, että energiamme vaativat järkevää ja varovaista otetta. Vaikka hallitsemattomat tunteet eivät koskaan vahingoita meidän sisintä ydintä -henkeä, sehän on täydellinen, voimakkaat tunnevirrat voivat väliaikaisesti peittää sisäisen valomme, kuin pilvet peittävät auringon.

Hengen ja sielun lisäksi meillä on fyysinen keho, jonka ainakin ulkopuolelta tunnemme melko hyvin. Olemme tottuneet pitämään hyvää huolta kehostamme, ravitsemaan sitä säännöllisesti, ylläpitämään hyvää hygieenistä tasoa, pukemaan kauniisti ja hemmottelemaan monella tavalla, mutta hyvinvointimme ja terveytemme kannalta kehosta huolehtiminen ei riitä, jokainen lääkäri toteaa, että henkinen hyvinvointi on etusijalla. Yksi tärkeä tarkennus: henki ja sielu eivät ole kehon sisällä, vaikka keho on läpivalaistu niiden energioilla. Fyysinen kehomme on sielun tiivein olomuoto, keho asustelee hengen ja sielun sisällä ja on olemassa niiden ansiosta, ei toisinpäin.

Yhtä lailla kuin keho, voidakseen hyvin sielumme ja henkemme tarvitsevat niille sopivaa ravintoa. Sellaisena ravintona toimii henkinen praktiikka, joka on laajassa merkityksessä jokainen meidän tietoinen ja rakastava tekomme, jonka avulla toteutamme ja kehitämme itseämme henkisesti. Samalla keskittymisellä ja sopusoinnulla, jonka koemme meditaatiossa tai joogaharjoituksissa, voimme leikkiä lasten kanssa, opiskella, harrastaa jotain luovaa, huolehtia läheisistämme, tehdä jokapäiväistä työtämme. Silloin kaikki nämä teot tarjoavat erinomaista tukea meidän henkiselle kasvulle, vapauttavat meidän jumalalliset ominaisuudet korkeista muureista, jotka tietämättömyydessämme rakensimme niiden ympärille.

Kapeammassa merkityksessä henkinen praktiikka on tahtoamme, itsehillintää, aistimme ja mielenhallintaa kehittävät erikoisharjoitukset, kuten esimerkiksi hengitys- ja visualisointiharjoitukset ja moni muu.

Hengitys on yksi tärkeimmistä henkisen praktiikan agenteista. Kun pysähdymme miettimään, mitä kehollemme on elintärkeää, huomaamme mielenkiintoisen järjestyksen: mitä hienompi aine on, sitä tärkeämpi se on kehon hyvinvoinnin kannalta. Näin, ilma on meille paljon tärkeämpi kuin vesi, joka on paljon tärkeämpi kuin ruoka. Ilman ruokaa ihminen voi selviytyä jopa kuukauden, ilman vettä noin kaksi viikkoa, mutta ilman ilmaa ihminen ei pysy elossa kuin muutaman minuutin. Hengitys siis ravitsee kehoamme hienomman ruoansulatussysteemin tapaan käsittelemällä hienompaa ravintoamme - ilmaa.

Hengityksen hallinta on ehdoton edellytys tunne-elämän ja mielentoiminnan hallinnan kannalta: se on paras elimistömme toiminta, jonka kautta voimme vaikuttaa sielumme toimintaan välittömästi, koska hengitys ja psyykkinen energia ovat suorassa yhteydessä. Jokainen meistä tietää, että istumalla hiljaisuudessa vähän aikaa ja tarkkailemalla hengitystämme, mielemme ja tunteemme saadaan muuttumaan joustavammaksi, rauhallisemmaksi, harmonisemmaksi.

Hengitys toimii myös kommunikaatiovälineenä näkyvän ja näkymättömän välissä. Heprean viidennen kirjaimen "He" merkitykset ovat mm. hengitys, rakkaus ja elämä ja tässä onkin hyvä mietiskelyaihe. Lisäksi, hengityksen hallinta on korvaamattoman tärkeä kuolinhetkenä, jotta mielemme pysyy selkeänä, kun fyysiset toiminnat pysähtyvät.

Eheän Opin koulussa harrastamme monia autenttisia hengitystekniikoita, joista täydellisin on yhdeksän portainen hengitys. Tämä hengitysharjoitus on rakennettu tarkassa analogiassa ihmisten kolmiyhteisyyteen symbolisia avaimia käyttäen ja oikein tehtynä herättää jumalallisia ominaisuuksiamme eloon entistä paremmin.

Henkisellä tiellä kulkeminen muistuttaa aarteen kaivamista maasta lapiolla. Lapioina toimivat keskeiset mystisten oppien ideat, kaivaminen työnä on meidän käytännöllinen henkinen praktiikka ja aarre on tietenkin meidän ydin, henkemme, Aito Minämme.

Lapion oikea käyttö onkin oma taito ja taide, jonka oppiminen vaatii erillistä panostusta. Me opimme taitoa muuttamaan itsemme ”tyhjäksi lasiksi”, erottamaan katseemme tutuista käsityksistämme ja tämä on monille etsijälle alussa erittäin haastavaa. Jos tämä olisi helppoa, niin pienellä vaivalla meille paljastuisi kaikki elämän salaisuudet. Näin ei kuitenkaan tapahdu ja syystäkin, koska tiedon luonne on mysteeri. Ihminen, joka yrittää vilkaista Viisauden kasvoja vain uteliaisuudestaan, ei pysty näkemään siinä yhtään mitään ja siksi saattaa sanoakin, ettei siellä ole mitään. Mutta toisille, vilpittömästi yrittäville, Viisaus lahjoittaa kultaisia tiedon pisaroita, jotka luovuttavat meille voimaa ja rauhaa, ravitsevat hyvettämme ja sielumme tasapainoa. Vähitellen opiskelijan silmät alkavat nähdä näkymätöntä ja korvat alkavat kuulla hiljaisuudessa sanottua, mielemme elää sopusoinnussa, vapaana kaikesta, mikä ei ole Viisauden osoittamaa. Me palaamme kotiin.

"Ihmisen koti on Viisaus. Viisaudessa asustelee ilo, rauha ja voima.", sanoo toinen Eheän Opin tunnusmerkki.